Wait for it....

Nyt olis tarkotus saada uus ulkoasu blogille, ja vihdoinkin jotain asiaa tänne! Ollut niin paljon kaikkea meneillään, paljon semmosta mitä en tänne halua kirjottaa. Parempi olla kirjottamatta, kuin raottaa asiaa, mutta kuitenkin olla hiljaa siitä.
Nyt asiat selviää niin voisin oikeasti yrittää saada tätä alotettua! Noita kahta kirjotusta ei voi laskea... Nyt yritystä!

Kuvien laatu tulee kyllä jäämään kännykkälaaduksi.  Suurimmalti osin. Edelleenkään en kameraa osaa käyttää, se jää siis muiden harteille.

Palaamme pian!
Terkuin, Vixi & Lilliy

"Yöks äiti, älä pussaa mua!"

Aika vierii...

Sanoisinkos että blogi on hieman unohtunut, vai olenko vain laiska? Olisi heti pitänyt kirjottaa kun pikkupentu tuli kotiin. Paljon on tapahtunut kahdessa viikossa kun pieni kettulainen tuli kotiin 8.6. Nimenkin sai hakumatkalla. Vixi. Tulee englanninkielisestä sanasta "vixen", eli kettu.

Aika on vierähtänyt todella nopeasti. Olen ollut paljon töissä ja niinä harvoina vapaa-aikoina on yritetty saada mahdollisimman paljon opittua, yhdessä. Haaveena kun on päästä oikeasti harrastamaan tämän pikku kettulaisen kanssa, haluan yrittää parhaani jo pentu iästä asti vahvistaa ihmisen kanssa tekemisen halua, ja että se on oikeasti kivaa!!

Vixillä on aivan mahtava luonne. Omaa tahtoa löytyy vaikka muille jakaa, leluista taistellaan eikä päästetä irti vaikka toinen koira vetääkin pikku-belgiä pitkin lattiaa. Lisää vain vettä niin lattiat kiiltäisivät!! Hallilla ollaan käyty nyt kaksi kertaa. Harjoteltu ollaan vain perusasentoa, istumista ja katsekontaktia. Ensimmäisellä kerralla Vixi oli täynnä energiaa eikä aina meinannut jaksaa edes leikkiä kun piti tutkia koko paikkaa! Tokalla kerralla oli neiti jo ehtinyt leikkiä muiden koirien kanssa aika paljon ennen hallille menoa ja nukkuikin suurimman osan ajasta. Tällä kertaa sai odottaa häkissä jossa hetken huusi, mutta sitten väsymysy tulikin. Hyvä vain, hallihan on mahtava paikka nukkua!

Arki sujuu hyvin, Bea on ottanut pennun hyvin vastaan, leikittää eikä ole katellinen. Paitis yhdestä puruluusta. Se on ainoa josta Bea murisee jopa! Vixi saisi vaikka mennä samalta kipolta syömään, ei Bea välitä ollenkaan. Suurin osa tarpeistakin tulee ulos, Vixi osaa hyvin hakea huomiota kun se haluu pihalle. Yöt nukkuu ihan hyvin, n. 6-8h antaa nukkua rauhassa, sitten pitää hieman toimia kunnes voi taas hetkeksi nukahtaa.
Alkuun Vixi on nukkunut omassa aitauksessaan, niin että sänkyä vasten oleva sivu on avoinna. Nyt viimeisimmän yön Vixi nukkui meidän kanssa sängyllä! Hieman sai virittää että pääsee pikkukettu kiipeämään sänkyyn, mutta hienosti se sujuu! Ja miten ihana mini-lämpöpatteri se olikaan siinä vieressä!  Toivottavasti Vixi oppii tykkäämään vieressä nukkumisesta, haluan tuollaisen lämpöpatterin! Bea kun on sellainen lattiakoira. Se saa tulla sängylle ja sohvalle, mutta ennätys sängyllä on 3h, jonka jälkeen enää vain maksimissaan tunti vieressä...

Mutta tästä nyt jatketaan arkea eteenpäin. Tarkoitus olisi mennä käymään kaupungissa, sitä kun on nyt vain vierailtu Hyvinkään omakotitalomaisemissa. Ollaan käyty jo vierailemassa työpaikalla, samalla kävelty erilaisilla alustoilla. Pikkuinen nukahtikin töissä myyntitiskille! Se oli hauska näky.

Toivottavasti seuraava teksti tulee hieman nopeammin, eikä lähes kolmen viikon viiveellä, ja fiksumpaa asiaa. Ja enemmän kuvia.

Hyvää juhannusta!

Hui!

Joku eksyi tänne! Tervehdys internetin syövereiden seilailija. Löysit itsesi tälle upouudelle blogille jonka ensimmäistä juttua luet nyt. Toivottavasti saan jotain järkevää tekstiä vielä aikaan että kiinnostut ja jäät lueskelemaan.
Minä olen -92 syntynyt alkujaan Helsinkiläinen nuori nainen, joka sielultaan on kyllä maalainen. Heti alkujaan haluan kertoa että minulla on keskivaikea lukihäiriö joka varmasti vaikuttaa tekstiini todella paljon! Yritän aina lukea tekstini läpi ja välttää kirjoitusvirheet, mutta aina jotain pääsee läpi, eikä lauserakenne kauhena kaunista varmaankaan ole... Lähes koko elämäni olen ollut koirien kanssa tekemisissä. Tädilläni on yhdeksäs villakoira ja etenkin niiden kanssa olen viettänyt paljon aikaa. Vuonna 2000 perheelleni tuli villakoira, josta tosin jouduimme luopumaan veljeni allergian takia. Musta keskikokoinen villakoira Topi oli veljeni koira, itse olin vielä niin nuori ettei minulle annettu koirasta vastuuta tietenkään.
Tällä hetkellä asustelen Vantaan Korsossa koirani (kohta voinkin sanoa koirien!) ja poikaystäväni kanssa. Saa toki tulla moikkaamaan. Käymme paljon Järvenpäässä ja Hyvinkäällä tapaamassa kavereita ja käymässä metsissä. Suhteellisen vähän olemme kotosalla.

Vaalea leikkiä on minulle tuleva, toinen on kaveripentueesta joku.

Olen jo hieman pidempään miettinyt blogin perustamista, mutta minulla ei ole ollut oikeastaan mitään mistä kirjottaa. Tähän tylsään elämään on tulossa vihdoin muutos ja minulle on pian kotiutumassa toinen koira, pienenpieni belgianpaimenkoira tervueren pentu. Tämä blogi tulee varmastikkin kertomaan paljon kyseisestä pennusta ja kasvamisesta sen kanssa. Pikkuisen virallinen nimi on Ketunpolun Jeanne d'Arc. Kutsumanimeä vielä ei ole, sitä yritän pähkäillä koko ajan!

Pennulla ikää 5,5vk

Tottakai tarinoissa tulee pyörimään myös paljon hieman vanhempi koiranikin, suomenlapinkoira viralliselta nimeltään Puurattaren Syysloisto, Bea.  Muita aiheita varmaan tulee olemaan kirjat joita luen ja mahdollisesti tarina jota kirjotan. Muita satunaisia aiheita voi hyvinkin tulla sillointällöin.

Toivottavasti sait jotain selkoa tästä hullusta ideasta ja tulet lueskelemaan vielä jatkossakin.  Kysymyksiäkin saa toki esittää ja toiveita laittaa. Ymmärrettävää että alkuun ei juuri mitään tule, koska ette tunne meitä, mutta hiljaa hyvä tulee.