22.2.2016

Hyvä onni jatkuu!

Jatketaanpas hyvillä uutisilla; oltiin Vixin kanssa heti toisissa kisoissa nyt sunnuntaina! Meni oikein loistavasti Vixin osalta, omistaja voisi hieman rentoutua eikä kävellä kuin jännittynyt viulun kieli!!

Pari sanaa koepaiaksta. Olin tyytymätön HSKH:n nettisivujen ajo-ohjeeseen paikalle. Kaverin kanssa etsimme ja etsimme paikkaa, ylimääräistä aikaa meni joku 20min koska ei vain löydetty! Järvenpäästä lähdettiin jo klo 17, ja ilmottautumassa oltiin 18.13! Palautetta annoin ilmo pöydällä myös siitä, ettei ulos oltu laitettu yhtään mitään ohjetta että mistä voi mennä sisälle. En ole ikinä käynyt kyseisellä hallilla ennen, enkä todellakaan uskalla mennä ihan mistä tahansa ovesta sisälle, etten vain häiritse koetta! Onneksi oli kaveri mukana joka jäi ulos odottamaan Vixin kanssa kun menin kahvioon kysymään.... Loppu hyvin, kaikki hyvin. Ehkä HSKH:lla on seuraavassa kokeessa ulkona ovessa lappu?



Yhteispisteet 174,5 ALO1 ja sijoituttiin 1/4 !!!!

Paikkalla makaaminen: 8
- Oltiin rivissä toisina ja edellisen koiran ohjaaja oikein huusi "maahan" käskyn... Vixi raukka luuli sitä itselleen. Hieman katseli ympärilleen mutta tällä kertaa ei nuuskutellut!
Seuraaminen: 9
- Itse olin todella, todella, jännittynyt! Upeaa että Vixi teki näinkin upeasti. Yhdessä täyskäännöksessä kuvittelin että piti pysähtyä niin nyin jotain, mutta se ei tainnut vaikuttaa pisteisiin.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9 
- Neiti ei noussut ihan suoraksi "sivu" käskyllä.
Luoksetulo: 9,5
- Oikein kiva :)
Noutoesineen pitäminen: 9,5
- Siis minä olen niin tajuttoman ylpeä tuosta kettu-eläimestä <3
Kauko-ohjaus: 8
- Tämä liike pelotti, mutta tiesin heti kun Vixi nousi istumaan, että kaikki on hyvin! Hieman harmitti ettei ensimmäisellä "sivu"lle käskyllä noussut, mutta pikkuvikoja verrattuna edelliseen kokeeseen!!
Estehyppy: 9
- Tuomari kommentoi että neiti tökkäsi mua käteen ja liikkeen alussa nyki epävarmuuttaan.
Kokonaisvaikutelma: 8
- Liikkuri oli ketun mielestä aivan ihana ja piti vaan päästä tutustumaan! Tässä siis parannettavaa seuraavaan kokeeseen, Pidä Vixi Paremmin Mukana!!!

Kentältä kun tultiin pois, olin hieman pettynyt. Odotukset oli korkealla kuin myös tietoisuus Vixin taidokkuudesta. Kentällä kun en voinut pisteitä seurata ja oma mielikuvitus veti ihan omaa showtaan. Kuvittelin pisteet pienemmiksi siis.
Kun vihdoin pisteet julkaistiin näytölle, olin tottakai iloinen! Hyvinhän se oli mennyt, itsekritiikki oli ottanut yliotteen. Tarkennan vielä, että olin pettynyt itseeni, en ollenkaan Vixiin. Tuo koira ei petä vaan antaa anteeksi ja tekee koko sydämellään.










17.2.2016

Uusi yritys ja onnistumisia!

Noh, mun piti yrittää pitää tätä blogia. Mutta aina ei asiat mene kuin haluaisi. Paljon on tässä jo tapahtunut välissä, niinkin paljon ettei kaikkea voi kerralla kertoa. Paljon tulee asioita esille joita vain on tapahtunut ja kysyttäessä voin avata aiheita lisää.

Kävimme Vixin kanssa moikkaamassa Beaa helmikuussa 2015.


Tärkeimpiä asioita joita on tapahtunut, on Bea on vaihtanut kotia ja Vixin kaveriksi on tullut toinen belgialainen Vuki. Bean kanssa oli arjessa paljon hankaluuksia ja meidän kemiat ei vaan mitenkään kohdanneet. Tätä aihetta en halua sen enempää availla, mutta näin se vaan nyt on. Bea sai uuden ihanan omistajan Heidistä, ja ihanan laumakaverin suomenlapinkoira uros Rollesta. Bean, Rollen ja Heidin elämään voi mennä lähemmin tutustumaan heidän blogiinsa.
Vuki tuli Vixin kaveriksi kesällä 2015 ja Hukkaeläin on aikamoinen paketti. Lisää tietoa löydät Vukin omalta sivulta. Asumme nyt kolmisin Järvenpäässä mukavassa rivitalo asunnossa jossa on oma pieni piha.



Eiköhän siirrytä itse blogin "pitämiseen", eli aiheeseen!

Heidin ja Rollen olin käynyt hakemassa Orivedeltä perjantaina, ja koko päivä menikin siellä suunnalla kun kävin viemässä vanhan pakastimeni tädille, ja kävimme moikkaamassa Vixin ja Vukin kasvattajaa Mäntässä. Heidin kanssa ei ole hetkeäkään tylsää, eikä hiljaista. Hyvä että nukkumaan päästiin kun piti vaan puhua! Kun vihdoin pääsimme myöhään illalla (vai voisikos jo sanoa että yöllä?) turvallisesti Järvenpäähän, piti heti päästä kokeilemaan Heidin vetovyötä ja liinoja Vixille ja Vukille vetovaljaiden kanssa. Haaveena olisikin että jos vedosta tulisikin koirille jossain muodossa uusi laji! Ensimmäinen vetolenkki sujui hyvin. Olin aikaisemmin viikolla kaatunut kesken jäälle ja satuttanut selkäni ja käteni. Varovasti piti mennä, ja yllätyksekseni vetovyö ei painanut yhtään ikävästi selkään! En ole mikään juoksija, niin ihan kävellen mentiin. Vuki ihastui hommaan heti alkumetreillä ja oli kova veto päällä! Vixi oli alkuun hieman hämillään, "Miksei mamma komenna kun mä vedän? Miksi se kehuu mua?!", mutta alkoi se vetäminen sujua kettuseltakin.

Kyllä ne vetää!!


Lauantai meni pitkälti kun olin töissä päivän. Kotio kun pääsin niin valjaat koirille ja vyö mulle ja ulos! Jalat olivat todella kipeät edellisen illan lenkistä, mutta hyvin päästiin liikkumaan! Perille kun päästiin, oli ruoan aika! Heidi teki meille todella hyviä mustikka, vadelma ja valkosuklaa muffinsseja! Minä autoin sohvalta huudellen ohjeita, seuraa pitäen ja kelloa vahdaten. Työpanos oli sekin!

Ystävänpäivä alkoi upeasti. Facebookissa Järvenpääläinen nainen oli ilmoittanut, että käy joltain teurastamolta hakemassa luita koirille ja ottaa siitä pienen summan bensarahaa. No minä uuden tyhjän pakastimen omistajana nappasin heti tilaisuudesta kiinni!! Varmaan joku 50kg ellei enemmänkin sieltä saanut, ja bensaraha oli 5€!!!! Nyt mulla on pakkanen täys hyviä luita, läskiä Vixille ja ihmeellisiä nahan paljoa joista en vielä tiedä että mitä niillä teen.

Vixin kanssa olemme treenanneet tavoitteellisesti tokoa Nobodys Dog Sport seurassa ja pitkän työn tulos on vihdoin kantanut hedelmää. Kävimme ystävänpäivänä 14.2.2016 korkkaamassa kisauramme Riihimäellä. Pisteitä kertyi mukavat 161,5 eli ALO1 ja sijoituimme 4/9. Eli aivan loistava aloitus!!!
Tässä pisteet tarkemmin:
Paikallamakuu: 9
Seuraaminen: 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9
Luoksetulo: 9,5
Noutoesineen pitäminen: 9,5
Kauko-ohjaus: 0
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 9

Kisavideolta näkee oikein hyvin miten meni, ja oikein reilut ja hyvät pisteet!!



Pakko vielä kertoa, että ennen lauantaita Vixi ei osannut pitää kapulaa yli 2sekunttia ja usein nousi seisomaan. Heidin ja Rollen kanssa tehtiin lauantai iltana pientä keittiö tokoa ja muistuteltiin koirille vielä viime hetken käskyjä. Mun projektina oli tehdä kapulaa ja saatiinkin n 10 toistoa kapulan pitoon Vixin kanssa. Ja mahtava neitokainen ymmärsi mitä siltä pyydetään!! Ne kaksi hernettä kallon sisällä vihdoin kohtasivat! Tämän muutaman kerran jälkeen Vixi ymmärsi että sitä kapulaa pitää PITÄÄ suussa, eikä vain mälvätä ja sylkeä pois.
Kokeeseen menimme alunperin asenteella "Kapulasta tulee nolla, mutta ei se mitään! Se ei meitä estä osallistumasta!!!" ja mitä tapahtuikaan; 9,5 pistettä tuli siitä liikkeestä! Aivan mahtavaa! Lauantain tavoite oli saada kapula edes 5pisteen tasolle. Eli ylitimme tavoitteet korkeasti!

Illalla olikin jo sitten Heidin kotiin menon aika... Otimme Tiian ja Betty-kääpiöpinserin kyytiin ja auton nokka ensin kohti Orivettä. Matka taittui mukavasti puheensorinassa ja saimme paljon asioita juteltua. Tiia oli kyydissä mukana, koska oli viemässä Bettyä äidilleen, joka asuu Tampereen seudulla, ja nappaamassa sieltä samalla Luna-kääpiösnautserin mukaansa. Eli minä sain hyvää seuraa sekä meno, että tulomatkalle.
Kotiin kun päästiin, otti Vuki heti ensimmäisenä takapakkia pitkän kammonsa kanssa... Nimittäin liukkaat lattiat! Pentuna Vuki liukastui kun tuli alas sohvalta, ja on sen jälkeen pelännyt liukkaalla alustalla kävelemistä. Makuuhuoneessa on ollut jo pitkään muovimattoa lattialla, että jos vahinkoja sattuu, niin siellä käveleminen ei ole ollut ongelma ollenkaan. Olohuoneeseen toin liukastumisen jälkeen palat muovimattoa käytävälle, sohvan eteen iso karvamatto ja keittiöön pieni siro matto. Sillä mentiin pitkään ja Vuki alkoi unohtamaan lattiapelkoaan. Sain hoitoon kaverin labbis pennun, joka ei vielä ollut sisäsiisti, ja piti ottaa matot pois. Olin hieman huolissani Vukin suhtautumisesta lattiaan, mutta otin sen kokeiluna. Hukkanen otti asian hyvin ja käveli normaalisti pitkään. Leikkiä ei uskaltanut lattialla, mutta normaalisti kulki sohvalle ja alas ja ympäri ja ämpäri.
Ajattelin ja toivoin että "nyt se on selätetty se kammo!", mutta ei nähtävästi... Jätin olohuoneen ison maton laittamatta, palautun vain keittiön maton paikalleen.
Sitten se kävi. Myöhään illalla kun kotio päästiin, Vuki liukastu ja meni paniikkiin... Enää ei voi kävellä lattialla, ruoka jätetään syömättä jos sinne ei yletä, raakoja luita ei voi hakea... Uudestaan siis.
Olisin jo niin toivonut pääseväni eroon olohuoneen matosta, sillä se on kamala hoitaa. Aito lampaanvillamatto joka imee kaikki karvat, hiekat, kurat, hiukset... Aivan kaiken! Eikä se edes lähde imuroimalla, vaan karvat pitää käsin nyppiä. Eli uuden maton metsästykseen siis...

Voisin jo vaikka lopetella tätä tekstiä, jota tulikin nopeasti ja paljon. Kiva juttu! Yritän nyt vielä kerran saada tämän blogin pitämisen toimimaan, ja minua saa myös tökkiä siitä!! Jos ei meistä kuulu pitkään aikaan, laita ihmeessä viestiä tai kommentoi ja korjataan asia.

Ja maininta että blogin ulkoasu on tässä kohtaa hieman työn alla, samoin kuin koirien (ja minun...) omat sivut. Toivottavasti saadaan pian kuntoon.

Lilliy kiittää ja kuittaa. :)