28.5.2016

Vuki 1v!!

PALJON ONNEA VUKI
Vuki ja Vukin kakku


Minun pieni susihukkanen, pieni ärhäkkä tuittupää <3 Vuosi sitten tänään syntyi Ketunpolun K-pentue ja minulle rakas pieni tuli maailmaan yhtenä seitsemästä pienestä pallerosta emänään Yamantaka Polaris "Yana".
Vuki oli pentueen kovaäänisin huutaja, kaikesta piti valitaa hyvin suureen ääneen. Asennetta löytyi heti alkujaan, joka on jatkunut tämän koko vuoden ajan.

Vukin ensimmäisenä vuonna on ollut ylä ja alamäkiä kerrakseen... Susihukkanen pelkää edelleen liukkaita alustoja, etenkin laminaattia ja parkettia. Toisissa paikoissa tämä pelko on vähäisempää, mutta kotona se on pahin. Tätä on jo työstetty pidemmän aikaa.
Toinen vastoinkäyminen on ollut, ja on edellen, Vukin epävarmuus. Vuki on epävarma uusien ihmisten läheisyydessä, epävarma alustoista, muista koirista alkuun... Tätä on myös työstetty, mutta ei vielä tarpeeksi.
Kolmas hankaluus on ollut Vukin perusasento. Tai noh, perusasentoon palaaminen. Vuki on tullut hyvin sivulle, ja jäänyt odottamaan paikalleen, mutta takaisin en ole voinut palata, vaan Vuki on väistänyt. Pitkään tätä työstettiin ilman tulosta. Kun olin tyttöystäväni kanssa käymässä Heidillä, tuli puheeksi että Vuki voisi jäädä sinne hetkeksi, sillä Heidi oli tulossa kylään puolentoista viikon kuluttua. Vuki siis jäi sinne, ja Heidin ja Vukin seikkailusta voit lukea lisää Heidin blogista. Mutta Heidi tykkäsi puuhailla Vukin kanssa, ja muutenkin belgieni kanssa auttaen esimerkiksi Vixiä tämän kapula-ongelman kanssa, ja rupesi työstämään Vukin sivulla oloa. He edistyivätkin siinä erinomaisesti ja Vuki pysyy paikallaan upeasti, ja antaa tulla takaisin sivulle. Eli tämä alamäki on saatu selätettyä!

Vukin kakku. Juustohampurilainen, puolikas nakki ja kanarouhetta.


Mutta nyt tuli listattua ne alamäet? Mitenkäs se toinen, eli ylämäet?
Vuki on sopinut tähän laumaan ja talouteen oikein hyvin tuomalla vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vixi on ollut todella rauhallinen ja tyyni kotona, mutta Vukin myötä on leikkiminen ja pirteys tullut jokapäiväiseksi rutiiniksi. Olen Vukin myötä saanut kehittyä koirien kouluttajana sillä hukkanen on hyvin erilainen kouluttaa, kuin Vixi. Hukkaa on myös todella mukava kouluttaa ja puuhailla yhdessä. Se kertoo niin selkeästi mielentilansa korvillaan ja ilmeillään.
Yksinkertaisesti Vuki on tuonut paljon iloa tähän paikkaan.

Tässä vielä video kun Vuki syö kakkuaan!







27.5.2016

Treenien bloggaamista??

Edellisestä postauksesta on jo kulunut hetki, tässä välillä on tapahtunut jo vaikka ja mitä. Mm Vixi sai TK1! Palaan näihin asioihin myöhemmin. Mutta nyt yritetään vähän uutta juttua!

Tokotreenit on sujunu upeasti, ja hieman tässä mietin, että voisinpa alkaa kirjottamaan paremmin meidän treeneistä!! Tiedän, että on monia pelkästään treeniblogeja, mutta minä kun vasta yritän tätä ahkerampaa kirjoittelua, niin tulkoot samaan syssyyn.
Tämän hetkinen treenikalenteri näyttää ohjattuja treenejä kaksi tai kolme kertaa viikossa. Tavoitteena on saada selostettua edes yksi treeneistä viikossa. Katsotaan kuinka käy!!

Torstain treenit vetää aivan ihan Helena Helminen. Hän on meidät leiponut tänne asti, ja hänen treeneihin haluamme jatkossa mennä niin kauan, kuin vain on mahdollista! Helena lähettää aina selostuksen treeneistä, ja sitä saankin oikein loistavan pohjan johon laittaa omat mietinnät ja selostukset miten meni!
Aloitetaanpas:

Torstai 26.5
Keli oli hyvin sateinen. Treenipaikkana oli Hyvinkään Lentokenttä. Paikalla oli vain minä ja tytöt, sekä tyttöystäväni Tiia ja hänen pieni pentu Sura.

Estehyppy: Avo- ja umpieste vierekkäin. Normaali kisamainen hyppy ensin avoesteen yli, siitä seuruuttamalla umpiesteen eteen ja normaali kisahyppy tästäkin.

- Otin Vukin ensimmäisenä ja laitoin Vixin paikkamakuuseen (josta se sitten karkasi kun liian iloisena kutsuin Vukia :) ). Mentiin Vukin kanssa esteelle ja otin pikku hukkasen sivulle. Olimme turhan kaukana esteestä, joten Vuki kiersi ensimmäisellä yrittämällä. Menimme siis lähemmäksi estettä, ja jo pikkukoira hyppäsi hienosti siitä yli. Pieni seuruupätkä meni ihan hyvin, hieman Vuki oli malttamaton. Toinen este menikin jo sitten ensi yrittämällä!
Liikkeenä hyppy on hyvin kesken vielä, mutta hiljaa hyvä tulee. Olen todella tyytyväinen Vukin odottamiseen, se ei varasta tai hötkyile turhia, mutta tulee täysiä kun kutsutaan! 

- Vixille tämä oli varsin helppo nakki, ja rimat jätettiinkin hyvin alas, olisiko ollut n 20cm korkea tai jotain... En hirveästi keksi mitä kirjoittaa tästä. Sujui hyvin, ei mitään ihmeellistä, ei...

Kierrä: Tötsän kiertoa oman tason mukaan.
- Vukille teen vielä ihan alkeita, seison itse ihan tötsän edessä ja Vuki menee edes takaisin oikealta kädeltä vasemmalle kädelle. Tyttö raukka on niin paljon opiskellut perusasentoa, että tarjoaa sitä jatkuvasti, eikä meinaa muuta yrittääkkään! 

- Vixillä tämä on jo valmis liike, mutta teimme hieman vaikeutta siihen, laittamalla tötsä hyppyjen välille linjaan. Lähetin Vixiä hyppyjen välistä, mutta neiti tarjosi avoesteen yli ja siitä halusi kiertää. Menimme lähemmäksi ja yritimme uudelleen ja uudelleen. Lopulta Vixi meni tötsälle, kun olimme jo lähes hyppyjen linjalla. Harvemmin kisoissa hyppyeste olisi niin samalla linjalla tötsän kanssa, mutta harjoitellaan vielä lisää sen oikean tehtävän tekemistä!

Seuraaminen: Kontakti tärkeimpänä. Ohjaaja seuruutti koiraa kohti parinkymmenen metrin päässä olevaa namikuppia ja vapautti koiran kehumisen jälkeen kunnollisesta kontaktista.

- Vukille tämä oli varsin vaikea tehtävä, mutta helpotimme sitä siten, että emme ottaneet seuruuta, kuin vain viimeisellä toistolla muutaman askeleen. Otettiin pelkää perusasentoa josta vapautin Vukin kun otti ja piti hetken kontaktia. Namikupin sijaan käytin siis lelua.

- Vixillä ei ole koskaan ollut erityisen hyvä kontakti seuruun yhteydessä, mutta hieman se neiti sitä tajusi, että kontaktilla pääsee lelulle. Tämä kontakti on kyllä sellainen, mitä pitää parantaa ja paljon!

Tunnari: Oman kapulan etsiminen avustajan tavaroiden seasta.

- Voi vitsit tämä oli upea liike <3 Vuki teki niin upeasti tämän! Sain Helenalta uuden tunnarin ja siihen jonkin aikaa hajuani laitoin. Helena otti kapulan minulta paperin päälle ja vei ruohikkoon. Vuki sai katsoa kun se sinne vietiin. Vuki ampaisi suoraan ruohikkoon ja nenällään paikansi kapulan nopeasti! Nappasi sen suuhun ja ai että pikkukoira oli iloinen <3 Vaihtoi leluun hetken kuluttua, Vukin mielestä pikkuinen kapula oli aika ihana.
Otimme toisenkin toiston ja Helena vei kapulan hieman vaikeampaan paikkaan, pieni hetsaus Vukille ja taas se ampaisi sinne! Hetken se joutui tunnaria etsimään, mutta upeasti teki töitä nenällään ja löysi sen.

- Vixille Helena laittoi maahan erilaisia kapuloita, puisia, muovisen, metallisen ja kumisen lelun. Vein tunnarin sinne niiden keskelle ja päästin Vixin sinne. Neiti rakastaa kapulaa, ja toi ensin sieltä isoimman ja painavimman puisen kapulan! Vixi merkkasi kyllä tunnarin, mutta ei tajunnut sitä ottaa. Uusi yritys, jälleen Vixi yritti ottaa puista kapulaa, mutta pyynnöstä luopui ja otti kuin ottikin oikean tunnarin sieltä!
Uskon vahvasti, että jos siellä olisi ollut pelkästään tunnareita, ei Vixi olisi tuonut mitään ylimääräisiä. Mutta se kapula on niin ihana Vixistä.

Luoksetulo: Namikuppi hiukan väylän sivussa. Avustaja oli varmuuden vuoksi namikupin vieressä, ettei koira saa palkkaa varastamalla.


- Tämä oli Vukille hyvin hyvin vaikea. Yhteen suuntaan otimme kaksi toistoa ja lelu oli todella vinossa luoksetulolinjalta. Ensimmäisellä kerralla meni suoraan lelulle ja Helena saikin pitää lelua kunnolla poissa Vukilta. Toisella toistolla tulikin sitten luokse.
Vaihdettiin suuntia ja tehtiin kaksi epäonnistunutta luoksaria, kunnes kolmas kerta toden sanoen pikkukoira tuli luokse asti ja pääsi lelulle. 
Luopumisharjoituksissa on siis vielä paljon tehtävää!!

- Vixille tämä harjoitus oli helppo, ja juoksi hyvin nopeasti luokse ja sivulle. Toisella toistolla laitoin juoksulinjan menemään todella läheltä lelua, ja Vixi oikeastaan kaartoi toiseen suuntaan, ettei vain mene lähellekkään lelua. Ai vitsit miten hieno tyttö <3 

Oli kyllä ihanat treenit. Tällaisia lisää!!