Upea päivä!

Siis niin mahtava päivä ollut nyt, toivottavasti muistan edes kaiken!
Aamulla Hippu ja Cazurro herätti ensimmäisen kerran 6.30 haluamalla ulos. Hipun tuotokset on vihdoin palautunut normaaliksi, sitähän sieltä tuli pissan lisäksi. Nukuttiin sitten herätyskelloon asti, eli klo 10.30 sain raahattua itsen ylös. Klo 11 oli välttämätön meno ja pakkasin koirat autoon. Siellä ne nätisti odotti melkein tunnin. Sieltä ajeltiin puistoon hetkeksi, tytöt pääsi juoksemaan paremmin, mutta Cazurroa vielä jännitti. Tällä kertaa se kävelikin perässä eikä jäätynyt paikalleen vain seisomaan. Leikkimään ja juoksemaan ei ihan vielä uskaltanut.

Jo uskalsi muutaman askeleen päähän mennä puistossa.

Kylmä kun tuli, ajeltiin Järvenpään Mustiin & Mirriin vähän lämmittelemään ja Cazurron kanssa tutustumaan paikkaan uudelleen. Ensimmäisellä kerralla jätkää ihan pelotti ja se tärisikin sitä mukaa. Tällä kertaa meni todella paljon paremmin ja reippaammin. Ehkä hommaa avitti tuttu myyjä, joka oli mukana kun Cazurro haettiin kentältä? Siellä oleskeltiin jonkin aikaa Cazurron ja Hipun voimin. Punnitsin myös kaverit, Hippu 5kg ja Cazurro 26,5kg. Herra galgo on vähän menettänyt painoa, varmaankin sen ripulin seurauksena. Toki punnitus oli isompien tarpeiden jälkeen, ehkä jos ne olisi vielä suolistossa, painoa olisi se normaali 28kg....
Hippu halusi hirveästi olla kassalla, vaikkei myyjä tai harjottelija huomioinutkaan. Epäreilu maailma pennun mielestä, kaikki huomiohan kuuluu Hipulle!

Nyt on jotain metkuja mielessä!

"Jos mä katson sua suurilla silmillä, saanko lisää ruoka?"

Mustista & Mirristä jatkettiin matkaa Beef and Bones:iin. Tällä kertaa Cazurro meni sisälle aika vauhdilla, jätkä onkin jo hyvin oppinut tykkäämään paikasta kun siellä saa aina herkkuja ja rauhassa hakea sitä huomiota. Kyseisessä putiikissa Cazurro on nyt ottanut aivan mielettömiä harppauksia eteenpäin. Kun muistelee ensimmäistä kertaa miten Cazurroa pelotti ja jännitti siellä oleminen, että ihan koko galgo tärisi eikä ruokaa voinut ottaa vastaan. Nyt herra kävelee sinne jo kuin kotiinsa, itseasiassa ripeämmin menee sisälle Beeffiin kuin kotiin! Jo heti toisella kerralla Cazurro otti herkkuja varoivaisesti ja antoi koskea itseensä. Nyt tosiaan vauhdilla sisälle ja vastassa lattialla olikin pieni yhdeksänviikkoinen mopsin pentu. Hirveän pitkään ei siellä keretty olemaan, kun minulla oli aika sairaanhoitajalle. Edelleen olen kipeänä, eikä tässä kunnossa töihin voi eikä pidä mennä muita tartuttamaan. Pikaisesti Terveystalosta autolle ja nyt mentiin koko lauman kanssa sisälle Beeffiin. Hipulle olin sopinut leikkitreffit mopsipennun kanssa ja Vixiä haluttiin ihastella. Cazurroakin toki haluttiin ihastella ja hemmotella herkuilla. Hippu halusi heti leikkiä mopsin kanssa, mutta pieni ruttu ei heti ajatukselle lämmennyt. Jonkun aikaa siinä meni rupatellessa, kunnes pikkuruttu uskalsi ryhtyä leikkimään. Siinä touhussa ja temmellyksessä menikin pitkä tovi. Liikkeessä kävi muutamia asiakkaita ja Hippu halusi aina rynnätä kaikkia moikkaamaan, edes haistamaan kenestä kyse ja heidän ostoskoreihin tunkeutumaan. Cazurro meni osaa asiakkaita moikkaamaan, toisia reippaammin ja toisia hitaammin, mutta kaikki tuli haistettua. Ainoastaan ne, jotka oli pidempään kaupalla, saivat kunnolla rapsutella jätkää. Etenkin putiikin pitäjä oli hyvä kaveri, kun paljon kenguruherkkua syötti.

Ensimmäinen "perhepotretti" tällä kokoonpanolla.

Eräs tuttu kiinnostui Cazurrosta kuultuaan tästä Beeffin omistajalta joka laittoi minulle facebookissa kaveripyyntö ja viestiä. Olin juuri päässyt kotiin ja ruokittua Hipun ja Cazurron lisäksi itseni kun sain kutsun tulla pian takaisin Beeffiin. Siellä odotti omistajan tuttu joka Cazurroon ihastui heti ensinäkemältään. Myös Cazurro oli vaikuttunut tästä henkilöstä. Jätkä lähestyi tätä henkilöä halukkaasti ja uteliaasti. Ei siinä hirveän kauaa mennyt, kun heistä jo kavereita tuli. Hakemukset on nyt tehty ja katsotaan kuinka tässä käy. Kodin löytyminen ei ole kotihoitajan, minun, vastuulla vaan yhdistys päättää siitä. Saattaa olla, että tämä kotihoitajuus jää lyhyeen, tai sitten ei. Pyörät pyörii sitä tahtia kuin järjestelmä toimii.

Toivotaan, että Cazurro löytää pian itselleen sen täydellisen kodin.

Saattaa jäädä tämä perhepotretti varsin lyhytaikaiseksi. Katsotaan, kuinka käy.